Riivinraudan perhe

Riivinraudan laskettu aika tuli ja meni. Neuvolassa kehitettiin viikolla 41 olemaan yhteydessä synnytyssairaalaan, jos synnytys ei käynnistyisi itsestään sitä ennen. Riivinraudalle ei ollut mitään synnytystä enteileviä oireita: ei limatulppaa, lapsivettä tai kuukautiskipuja alavatsassa tai selässä. Vain rannekipu, häpyluun liitoskivut siirtyessä ja kävellessä sekä pikkuisen liikkeet vatsassa kertoivat, että tässä sitä oltiin viimeisillään raskaana. Riivinrauta ihmetteli syvästi niitä äitejä, jotka kykenivät jumppaamaan ja käymään kävelylenkeillä vielä tässä vaiheessa. Hänelle kun kävely jo pelkästään vessaan nosti vedet silmiin ja vasemmalle ranteelle oli välillä liikaa jopa kännykän paino. Riivinrauta ei edes harkinnut tulista ruokaa mutta oli syönyt taateleita, joiden sanottiin helpottavan synnytystä. Ananasta ja vadelmateetä hän ei ollut vielä testannut. Riivinrauta oli lukenut netistä löytyviä kirjoituksia, miten naisilla oli synnytys käynnistynyt ja monella se tuntui alkaneen yllä...

"Tässä sitä oltiin", ajatteli Riivinrauta ja silitti isoa vatsaansa. Tällä kertaa ei ollut tiedossa selektiivista sektiosta raskausviikolla 39, vaan vauva sai tulla milloin halusi. Riivinrauta oli omasta mielestään valmistautunut hyvin. Hän tiesi lääkkeettömistä kivunlievityksistä ja eri asennoista synnytyksessä, käytti tukivyötä ulkoillessaan ja oli jo pakannut synnytyslaukun. Vauvan liikkeet tuntuivat hyvin ja hänellä oli selkeä pää alhaalla asento, jossa varpaat kaivautuvat oikeaan kylkeen. Mutta ei supistuksia. Vauva möyrysi vatsassa, hiplaili lantion suoliluita ja välillä puski päällään niin kipakasti lantioluihin, että Riivinraudalle meinasi jalat pettää alta. Muutenkin Riivinraudan liitoskivut olivat muuttuneet joka päiväiseen kidutukseen, jolloin nousut istumasta, kävely ja sängyllä kyljen vaihto tuntuivat siltä, että saha sahasi nivusia. Myös rannekanavan ahtauma vasemmassa ranteessa aiheutti kipua eikä tavarat pysyneet kädessä sekä yöllä joutui pitämään rannetukea, ...

Riivinrauta tunsi taas jumittavansa raskausviikossa 36. Oli vappu ja sitä viettiin kotona lasten ja miehen kanssa.  Raskaus oli sujunut hyvin, vaikka Riivinraudalle oli ruokavaliohoitoinen radi ja nivelet kipeinä (varsinkin ranteet ja sormet) lannetta löysyttävästä raskaushormonista. Myös iltaisin hän tunsi itsensä paahtuvan sisältä päin ja hiki nousi helposti pintaan ilman tuuletinta. Yöllä oli helpointa nukkua pelkät pikkuhousut jalassa, vaikka huonetta oli tuuletettu kunnolla. Myös turvotus oli tullut tutuksi ja paino heitteli +/-3kg vuorokaudessa. Riivinrauta yritti välttää painonnousua yli 100kg, ja vaikka turvotuksen takia paino välillä nousikin sen yli, niin paino oli pyörinyt jo useamman viikon 98kg tienoilla.  Synnytystapa-arviossa saman viikon maanantaina Riivinrauta oli saanut kuulla, että vauva oli nyt 3,5kg. Alatutkimusta ei oltu tehty hänen pyynnöstään eikä se edes ole pakollinen, vaikka ihmiset niin luulevatkin. Riivinraudan päätös synnyttää tällä kertaa alateit...

Riivinraudan perhe eli etäelämää etätyön ja etäkoulun siivittäessä arkea. Joka arkiaamu herätys oli puoli kahdeksan ja kahdeksalta Riivinrauta oli jo töissä tukka pystyssä, kasvot meikittä ja joku mukava mekko päälle kiskottuna. Uniset alakoululaiset kiemurtelivat keittiöön aamupalalle kahdeksaan mennessä ja yhdeksältä kaikki tekivät jo töitä täyttä päätä. Riivinraudan maha.. Ja paino vain kasvoivat. Sadan kilon raja oli rikottu viime viikolla, joka ahdisti häntä kovin. Toki oli kyse vasta iltapainosta ja aamuisin vaaka oli kevyempi, mutta Riivinrauta ei ollut enää yhtään varma, pystyisikö hän hallitsemaan lisääntyneen painon tuomaa lisä rasitusta keholleen. Hän painoi nyt yhtä paljon kuin haarniska päällä ja olo olikin yhtä kömpelö ja hidas. Riivinraudalla oli myös alkaneet yöhikoilu. Iltaa kohden hänestä tuntui, että ilma lämpeni ja hän alkoi hikoilla. Pahimmat kuumat alueet olivat jalanpohjat, polvitaipeet ja kaula. Myös hiukset rasvoittuivat nopeammin kuin yleensä. 

Riivinrauta tunsi olevansa limbossa. Raskauslimbossa, jossa viikot eivät tuntuneet kuluvan sitten millään. Aina tuntui olevan viikko 29, kun hän katsoi kalenteriinsa, tosin kalenteriin vilkuilu oli saattanut lisääntyäkin viime aikoina. Liitoskivut olivat arkipäiväistyneet Riivinraudan elämässä. Varsinkin aamuisin häpyluuta vihloi töihin kävellessä, että väistämättä Riivinraudan teki mieli hidastaa askelia. Kuitenkin hän ei tehnyt niin, sillä tässä muutama kikka, joilla liitoskipuja pystyy helpottamaan liikkeessä ja paikallaan. * Raskausajan tukivyö on vaan niin paras. Niitä saa halvalla ulkomailta nettitilaamalla ja kannattaa panostaa malliin, jossa on tukiluita ja lisävyöt. Rimpuloista on apua lähinnä henkisesti. Tukivyön avulla ryhti pysyy suorassa, vatsan paino on helpompi kantaa ja liikkuminen on vaivatonta. Eron huomaa, jos kotona on ilman tukivyötä, niin jo pelkästään nousemiset tuolilta ovat paljon vaikeampia.  * Kävellessä niinkin yksi kertainen kikka kuin keinuva kävelytyy...

Riivinraudan maha oli kasvanut. Se oli jo niin iso, ettei siitä voinut enää epäröidä, oliko hän raskaana vai ei. Riivinrauta oli alkanut käyttämään arkisin töissä tukivyötä, joka helpotti liikkumista ja vatsan painon kantamista. Merimies oli leikillään nimennyt tukivyön taistelukorsetiksi, sillä Riivinrauta otti sen aina pois, kun oli kotona.  Vauvan liikkeet tuntuivat nyt voimakkaina ja usein, bravuurina tuntui olevan potkut nivusiin. Myös selänkaari saattoi jo tuntua kohoumana toisella puolella vatsaa. Riivinrauta huomasi, että hänellä oli tullut raskausajan ruoka- ja juomahimoja. Kahvi oli tullut takaisin päivittäiseen käyttöön ja jos sitä olisi mennyt rutkasti enemmän kuin se sallitut kaksi kuppia. Appelsiinit myös maistuivat päivittäin ja suolaista kaurapuuroa voisilmällä hän olisi syönyt vaikka kuinka paljon. Riivinrautaa harmitti, että hänelle oli jo nyt tullut kuusi kiloa lisäpainoa. Hän tiesi olevansa muutenkin ylipainoinen ja ettei pian jaksaisi liikkua, jos paino nousisi...

Riivinrauta huomasi pyöristyneensä ja eikä ihme, pikkuinen kasvoi hurjaa vauhtia kohdussa. Pikkuisen möyrintä ja liikuskelun tunteminen oli jo tullut jokapäiväiseksi iloksi. Riivinrauta oli käynyt myös toisessarakenneultrassa ja kaikki oli näyttänyt hyvältä. Pikkuinen kasvoi käyrien mukaan. Raskausvaivoista uusimpia olivat kyynärpäiden ahtaumista johtuvat pikkurillin ja nimettömän puutumiset sekä sorminivelten kipeytyminen varsinkin aamuisin. Niille ei mahtanut mitään ja kuulemma vaivat helpottaisivat raskauden jälkeen. Vatsa myös oli alkanut painaa ja Riivinrauta huomasi kaipaavansa raskausajan tukivyötä. Väsymys oli myös järkyttänyt ikikukkuja Riivinrauta ja hän pystyi nukkumaan kellon ympäri, jos hän ei herättänyt. Pahoinvointi oli alkanut helpottamaan, joka toki oli voittoa sekin. Riivinrauta oli myös etsinyt vauva tarvikkeita netistä. Monen tavaran sai käytettynä kohtuuhintaan, kunhan käytti aikaa etsintään. Joitakin asioita Riivinrauta osti uutena, kuten imetysrintaliivit ja - ty...