Riivinraudan perhe

Tällä viikolla Riivinrauta kävi zen mestarin kanssa neuvolalääkärissä. Siellä ultrattiin pienokainen ja todettiin, että raskaus sujui hyvin. Myös zen mestari pääsi katsomaan jo ennakkoon sisarustaan, vaikka kuulemma vaikea oli nähdä mustavalkonäytöltä mitään.  Tähän mennessä Riivinraudan raskausoireita ovat olleet tähän mennessä puutuvat kädet, uupumus, väsymys, lihasheikkous, herkkyys liikuttua ja liitoskivut. Kuulemma nämä oireet helpottavat vasta raskauden jälkeen eikä niille voi muuta kuin kokeilla vitamiineja. 

Riivinrauta hämmästeli, kun pientä vihlontaa oli alkanut esiintyä alavatsalla ja nivusissa varsinkin noustessa seisomaan makuulta. Hän mietti voisiko kyse olla jostakin vakavasta ja päätti vakoilla, mitä muut toukokuiset 2020 äidit kirjoittivat raskaus oireistaan. Sieltä se sitten löytyi, liitoskivut. "Häpyluuliitoksen löystyminen alkaa ensimmäisen raskauspuoliskon aikana ja lisääntyy vielä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Tämä voi aiheuttaa raskauden aikana kipuja.. ..Häpyluuliitoksen löystyminen ja liikkuvuus johtuvat todennäköisesti hormonaalisista muutoksista ja ovat pääosin munasarjojen erittämän relaksiinin aikaansaamia.. ..Elimistö valmistautuu synnytykseen, sillä lantiorengas ei ole enää loppuraskaudessa jäykkä vaan joustaa sikiön koon mukaan..  ..Tavallisia oireita ovat kipu häpyliitoksen (symfyysin) alueella, alavatsalla, alaselässä, reisissä tai nivustaipeissa.. (Ja) ..lepo helpottaa oireita. Liikkuminen on sallittua kivun sallimissa rajoissa. Liikaharjoittelua on syy...

Riivinrauta yllätti itsensä tänään ja uskalsi kertoa töissä raskaudestaan. Samoinhan ne työtoverit olivat iloisia kuin muidenkin raskauksista ja onnittelivat kovasti. Silti se oli vaikeaa Riivinraudalle, se huomion itseensä vetäminen. Toinen neuvolakäynti oli myös käyty ja Riivinrauta tajusi olevansa vaivaantunut käynnillä. Hänestä tuntui, kuin hän olisi ollut vain kypsytyskotelo, jonka toimintoja mitattiin optionaalisen vauvan ulos saamiseksi.. Pissaa purkkiin ja katso sokeri ja proteiini, ota verenpaine ja paino, nosta paitaa ja tarkistetaan kohdun koko ja vauvan sydänäänet. Onhan sokerirasitustesti tehty? Onko varattu, ai ei? Nyt se täytyy tehdä. Ja en tee, ajatteli Riivinrauta kapinallisesti. Aikaisemmissa raskauksissa tehtiin vain kerran, eikä löytynyt mitään. Nyt tahtoisivat tehdä kaksi kertaa, mutta Riivinrauta ei näe mitään syytä siihen. Koko raskauden ilo tunnuttiin vievän Neuvola käynneillä, tarkkaile sitä, älä syö tätä, lue nippu papereita, täytä kasa lomakkeita, mene nettii...

Riivinrautaa jännitti ja pelotti. Edeltävä yö ja aamu olivat menneet pelkoajatuksista niskaturvotuksista ja siitä, oliko koko vauvaa olemassa sittenkään. Pelko onneksi hälveni ultrassa, jossa pienokainen polski onnellisen oloisena kohdussa. Kaikki hyvin, oli kätilön näkemys ja Riivinrauta oli helpottunut. Merimieskin tuntui vaikuttuneelta mutta tapansa mukaan ei paljon ajatuksiaan tuonut julki. Säteili vain onnellisia tunteita ja se riitti Riivinraudalle.  Riivinrauta lupasi myös näyttää pikku auringolle ja zen mestarille kuvat uudesta pikkusisaruksesta. Ne toki oli suttuisia ja mustavalkoisia, kuten aina ultrakuvat mutta myös kovin tärkeitä ensimmäisiä konkreettisia todisteita vauvasta.

Riivinraudan elämään olivat hiipineet varkain satsumat ja mandariinit. Vaikka hän oli kuinka kovasti vakuuttanut itselleen, ettei aikonut raskaushimoja kokea, niin sitrushedelmät veivät voiton. Hän huomadi popsivansa satsumia päivittäin ja kaipaavansa niitä, jos ne olivat loppuneet. Riivinrautaa myös riivasi vaihteleva makean ja suolaisen himo. Makeannälkään menivät hedelmät ja suolaisen juustokinkkuvoileivät. Ensimmäinen neuvola oli myös takana. Verenpaine ja paino siellä mitattiin ja kyseltiin isästä sekä alkoholin käytöstä. Käytiin myös tarkkaan läpi mitä ruokia sai ja ei saanut käyttää raskauden aikana. Tärkein taisi olla se, ettei A-vitamiinia saa käyttää ja ristiriitaiset tunteet jätti kala vs. kalaöljykapseli, joista kalaa sai ottaa mutta kapselia ei. Samoin suositus oli käyttää puoli litraa maitotuotteita per päivä tai kalkkilisää, vaikka viimeisimmät tutkimukset osoittavat, ettei lisäkalkin käytöllä ole merkittävää hyötyä. Eipä kai sillä kalkin popsimisella kuitenkaan haittaak...

Riivinrauta tajusi, että raskaus alkoi pikku hiljaa vaikuttamaan hänen tavalliseen elämäänsä toisella raskauskuukaudella. Hän huomasi, että väsymys hiipi varkain iltapäiväisin kimppuun ja oli vaikeuksia pysyä hereillä. Myöskään fyysiset suoritteet eivät onnistuneet samoin kuin aiemmin. Portaat saivat puuskuttamaan ja uiminen sekä Taiji tuntuivat raskailta. Kaupasta ruokatavaroiden kantaminen tuntui aivan kamalan painavalta. Riivinrauta myös huomasi olevansa kylmissään koko ajan. Tuntui, ettei mitkään vaatteet tai sauna auttaneet siihen. Nämä ja lievä päivittäinen pahoinvointi eivät vielä Riivinrautaa hetkauttaneet mutta se, että tunteet nousivat vahvoina pintaan, oli järkyttävää. Hän ei pitänyt siitä, että hän nyt liikuttui niin herkästi ja itki helposti. Kyyneleet vain valuivat poskia pitkin, kun hän katsoi elokuvaa tai sarjoja. Riivinrauta toivoi tosissaan, että nämä raskaushormonit ottaisivat talttuakseen pian.

Riivinrauta huomasi lukevansa raskaudesta netistä ja etsivänsä tietoa raskausvitamiineista, sikiön kasvusta ja raskausvaatteista.  Hän huomasi joutuneensa raskausajan ensimmäisen kolmanneksen pahoinvointivyöhykkeelle, joka yleisimmin alkaa 5.–7. raskausviikolla, ja on pahimmillaan 9.–11. viikoilla. Useimmiten pahoinvointi kuulemma alkaisi helpottamaan 14. raskausviikkoon mennessä. Tähän mennessä Riivinraudalla ei kuitenkaan ollut vielä pahoinvointia. Kuitenkin tässä olisi vielä yli kuukausi aikaa kokea toisin! Riivinrauta sai myös kerrottua viimein Merimiehelle vauvasta. Merimies kertoi heti asiastaan perheelleen ja kävi heidän luonaan ottamassa vastaan onnitteluja ja kyselyitä. Riivinrauta jättäytyi suosiolla kotiin. Häntä vaivaannutti ihmisten häslääminen ja utelut raskaudesta. Mieluummin hän halusi olla rauhassa mutta lapsille kertominen oli juurikin sitä häsläystä. Zen mestari villiintyi, ja hän kertoi monesti, ettei osaa sanoa kuinka onnellinen on. Pikku aurinko toisti va...

Riivinrauta huomasi jännittävänsä raskautta, vaikka se olikin jo hänen kolmantena. Hän ei muistanut, että aiempiin raiskauksiin olisi kuulunut alavatsan kramppailu, turvotus, koveneminen piukeaksi ja kipuilu, mutta nopean toimituksen tuloksena hän löysi muita vastaavaa kokeneita alkuraskaudessa. Riivinrauta oli vilkuillut nettikauppoja ja H&M:n mama-puolta mukavempien housujen toiveissa mutta päätynyt pitämään toistaiseksi vyötä ja farkkujensa napissa hiuslenkkiä. Perinteisempi alkuraskauden tuntemus oli nännien herkistyminen, vaikka rinnat tuntuivat muuten normaaleilta. Riivinrauta oli tehnyt raskaustestin, joka oli heti muuttunut kahden viivan todisteeksi hedelmöittymisestä. Riivinrauta oli myös tarkistanut ladytimer  aplikaatiosta raskauden seurantansa ja siinä laskettu aika olisi toukokuussa. Riivinrauta ei kuitenkaan ollut kertonut Merimiehelle, että hänestä olisi tulossa isä. Eikä lapsilleen uudesta pikkusisaruksesta. Kaikki tuntui vielä niin kaukaiselta, 36 viikkoa ...

Riivinrauta palasi seitsemän vuoden jälkeen blogiinsa ja luki kaiken, mitä oli siihen kirjoittanut. Tarinat olivat täynnä jo unohdettuja tunteita ja ajatuksia, joita Riivinrauta ei muistanut tunteneensa tai ajatelleensa. Paljon oli virrannut vettä Vantaan joessa seitsemässä vuodessa. Riivinrauta oli eronnut Miehestä, tavannut muita miehiä, ihastunut, opiskellut uuden ammatin ammattikorkeassa, vaihtanut työpaikkaa kolmesti ja löytänyt uuden puolison, Merimiehen, jonka kanssa meni naimisiin viime vuonna.  Riivinrauta oli myös myynyt omistusasunnon, muuttanut vuokralle, muuttanut toiseen kuntaan vuokralle ja lopulta palannut takaisin ostaen Merimiehen kanssa yhteisen oman asunnon. Riivinraudalla oli myös uusi ajokortti, auto ja koira. Zen mestarista oli kasvanut älykäs, sanavalmis kolmasluokkalainen ja pikku Aurinko oli jo Riivinraudan pituinen kuudesluokkalainen, joka taiteili teini-iän kynnyksellä yrmeänä I am Groot kopiona. Nyt sitten vuoden avioliiton jälkeen, lähes nelikymppisenä...